Hiski, rakastettuni

Ajattelin tällä kertaa kertoa tarkemmin työskentelytavoistani.

Kaikki alkaa luonnollisesti luonnostelusta. Mulla on  printattuna valmiita ruutupohjia mikä helpottaa hiukan itse työskentelyä että valkoisen paperin kammoa. Käytän luonnostelemiseen ruudun haastavuuden ja vähän mielialanki mukaan joko lyikkäriä tai huopakynää. Piirrän sivut puhtaaksi valopöydällä niin välineellä ei tässä vaiheessa ole niin väliä.

Työstettävä sivu on sinänsä helppo että siihen tulee kolme kuvaa täysin samasta kuvakulmasta. Kuten aiemminkin olen kertonut, tykkään tietystä pysyvyydestä ruutujen välillä. Huonekalut on luonnosteltu vain yhteen ruutuun sillä piirrän ne valopöydällä kaikkiin tarvittaviin ruutuihin samasta kuvasta. Voisin periaatteessa vain kopioida koneella huonekalut mutta jonkinlaisen elävyyden nimissä kuitenkin piirrän ne tussausvaiheessa kaikkiin ruutuihin erikseen.

Mikäli teen tussatessa virheitä tai muuten vain haluan piirtää jotain uusiksi, teen sen paperin reunaan ja paikkailen lopuksi tietokoneella. Välillä uusiksi piirtäminen äityy niin älyttömiin mittoihin että  joudun merkitsemään nuolella mikä kaikista versioista loppujen lopuksi olikaan se mitä piti skannauksen jälkeen käyttää. Kukaan ulkopuolinen ei välttämättä huomaa versioissa minkäänlaista eroa, nukutun yön jälkeen en välttämättä itsekään… 😀

Ton yhden ruudun piirsinkin jo viime viikolla. Lopuksi väritän sivun muutamalla eri harmaansävyllä ja rasteroin sävyt yhdeksi väriksi. En tiedä alentaako se painattamisen hintaa nykyisinä digitaaliaikoina laisinkaan mutta tykkään lopputuloksesta enemmän.

Ai haluatteko vielä giffi-animaation koko prosessista? Ai ettekö? Tässä sellainen joka tapauksessa tulee. Varokaa subliminaaleja viestejä.

Wallu toivoi villiä länttä ja itää. En ole varma mitä villillä idällä tarkoitetaan (venäjän mafiaa?) mutta villi länsi sai ensimmäisenä ajattelemaan riehakkaita saluunatappeluja. Ajattelinki aluksi lisätä muutaman cowboyn tappelemaan jonkun baarikohtauksen taustalle mutta koska olen ollut hyvin laiska piirtämisen kanssa, taustani ovat parhammillaankin melko viitteellisiä enkä uskonut saavani luontevasti lisättyä yhteenkään kohtaukseen mitään niin erottuvaa.

Lopullinen ratkaisu on hiukan halpa mutta ruudusta tuli kuitenkin ihan mielenkiintoinen. Laitetaan Jarmo, Milla ja Wallu teille alpparit tulemaan (heti kun valmistuvat) ja neljännen saa se joka ensimmäisenä tunnistaa elokuvan tai näyttelijän.

Kun elokuva jo selvisi niin laitetaanpa tähän vielä tuo Huuliharppukostajan loistava avauskohtaus:

http://www.youtube.com/watch?v=VDUbBMe1Nbg

Milla toivoi dinosauruksilla ratsastusta, mikä olikin kertaheitolla haastavampi asia kohtuurealistiseen ihmissuhdetarinaan ympättäväksi. Mietin aluksi että dinosauruksella olisi ratsasteltu jossain taustalla, kerrostalojen välissä, mutta loppujen lopuksi päädyin tällaiseen ratkaisuun.

On muuten mukavaa kun on toinenkin piirtäjä perheessä. Jouduin tuohon keinu-dinoon kysymään vaimoltani Jupulta luonnosteluapua kun en millään osannut sitä itse piirtää. Ohessa mun ekoja suherruksia ja lopuksi Jupun piirtämät dinosaurukset.

Kysäisin ohimennen kavereiltani Facebookissa, mitä he haluaisivat nähdä tulevassa sarjakuva-albumissani. Ensimmäinen toive oli helppo toteuttaa. Jarmo toivoi näkevänsä keskenään pussailevia tyttöjä ja tämä sopikin tarinaani (silloin vielä hiukan keskeneräiseen) kuin nakutettuna.

Nyt alkoi meikäläisellä kuuden viikon loma ja viimeinen rutistus tämän sarjakuvan parissa. Ei tämä ihan juhlaa ole mutta silti hymyilyttää.

Tarkoituksenani oli piirtää tunnelmallinen ruutu jossa Kaapoksi ristimäni henkilö piirtyy tähtitaivasta vasten. Luonnostelin allaolevan kuvan ja vaikka se nyt tuntuu ihan selkeältä, minulta meni tosi pitkä aika tajuta että olin piirtänyt Kaapon lintuperspektiivistä ja taustalla kuuluisi taivaan sijasta näkyä maata.

Aivoni olivat matkan varrella nyrjähtää mutta onnistuin kuin onnistuinkin lopulta piirtämän kuvan sammakkoperspektiivistä.

Minulla oli viime viikon tavoitteena päästä piirustusurakan puoleen väliin mutten aivan onnistunut. Muutama nätti sivu tuli kuitenki piirrettyä ja olen päässyt sellaiseen rytmiin että melkein joka päivä syntyy jotain. Ihan tyytyväinen pitää olla.

Ohessa luonnoskirjani välistä löytyvä “sivukartta” johon olen merkkaillut punaisella valmistuneet sivut.

“Ei ole merkitystä sillä kertooko sarjakuva maidon happanemisesta, merkitystä on sillä miksi maito happanee. Mikä on tarinan teema? Happaneeko se esimerkiksi siksi, että hahmot ovat kyvyttömiä hallitsemaan omaa elämäänsä? Happaneva maito on siis vain symboli, seuraus, ei syy. Siinä tulee mukaan tarinan rakenne ja muoto eli miten.”

– Doc Lomapäivä, kvaak.fi